Maalämpö hinta 2025: Maalämpöpumpun kustannukset, säästöt ja tuet

Maalämpöpumpun hankinta on merkittävä investointi, mutta oikein toteutettuna se maksaa itsensä takaisin alhaisempina lämmityskuluina. Tässä artikkelissa käymme läpi maalämmön hinnan eri näkökulmista: paljonko maalämpöjärjestelmä maksaa asennettuna, mitä sen käyttö ja huolto kustantavat, millaisia säästöjä sillä saavutetaan ja missä ajassa investointi tyypillisesti kuoletetaan.

Lisäksi tarkastelemme saatavilla olevia tukia ja kotitalousvähennystä, käytännön kokemuksia maalämpöön siirtyneiltä sekä vertaamme maalämpöä muihin lämmitysmuotoihin. Lopuksi vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin aiheesta. Tavoitteena on antaa selkeä ja asiantunteva kuva maalämmön kustannuksista ja kannattavuudesta – helposti lähestyttävällä tavalla.

Tiivistelmä

Maalämpöjärjestelmän hinta omakotitaloon (2025):

• Uusi, keskikokoinen talo: noin 15 000–25 000 € (asennettuna)
• Suuri tai vanha talo: 30 000–40 000 €
• Rivitalot ja kerrostalot: 50 000–400 000 € (riippuen koosta)

Käyttökustannukset:

• Maalämpö leikkaa lämmityskulut jopa 50–75 % verrattuna öljyyn tai suoraan sähköön
• Tyypillinen omakotitalon vuotuinen lämmitysenergia: noin 500–1 000 € (2025 sähköhinnoilla)

Takaisinmaksuaika:

• Yleensä 7–12 vuotta
• Nopeampi, jos lähtötilanteessa on öljylämmitys tai korkea sähkönkulutus

Tukimuodot ja kotitalousvähennys:

• ELY-avustus öljylämmityksestä luopumiseen: 4 000 € (maalämpöön siirryttäessä, haettava 2025 aikana)
• Kotitalousvähennys: 60 % työn osuudesta, max 3 500 €/henkilö (öljylämmityksen vaihdossa, ei yhdistettävissä ELY-tukeen)
• ARA:n energia-avustus: mahdollinen yli 65-vuotiaille tai laajojen energiaremonttien yhteydessä

Maalämmön edut:

• Pienet käyttökustannukset ja vähäinen huoltotarve
• Nostaa kiinteistön arvoa ja parantaa energialuokkaa
• Ympäristöystävällinen ja vakaa valinta myös tulevaisuuden energiamarkkinoilla

Yhteenveto:

Maalämpö on iso, mutta kannattava investointi. Oikein toteutettuna se maksaa itsensä takaisin säästöinä alle 10 vuodessa ja tuo merkittävästi huolettomuutta sekä pienempiä lämmityskuluja vuosiksi eteenpäin.

Voit sijoittaa tämän tiivistelmän heti artikkelin alkuun johdannon jälkeen, jolloin lukija saa nopeasti kokonaiskuvan aiheesta ja voi halutessaan syventyä tarkempiin yksityiskohtiin myöhemmin tekstissä.

Maalämmön hankinta- ja asennuskustannukset

Maalämpöjärjestelmän hankintahinta muodostuu lämpöpumpun ja siihen liittyvien laitteiden hinnasta, lämpökaivon porauksesta tai vaakakeruupiirin asennuksesta sekä työstä (suunnittelu, asennus, vanhan järjestelmän purku ym.). Hinta vaihtelee kohteen mukaan. 

Motivan mukaan maalämpöpumpun alkuinvestointiin vaikuttavat erityisesti rakennuksen energiantarve, valittu lämmönkeruutapa (porakaivo, vaakaputkisto vai vesistöpiiri), järjestelmäkokonaisuus sekä työn määrä. Yleisesti suurempi talo tai lämmitysremonttikohde tarkoittaa kalliimpaa investointia kuin pieni tai uusi talo. Lämpökaivon poraus on yksi iso tekijä kustannuksissa: esimerkiksi satojen metrien poraus vaatii runsaasti polttoainetta, mikä on nostanut poraushintoja polttoaineen kallistumisen myötä .

Useiden lähteiden mukaan omakotitalon maalämpöjärjestelmän kokonaishinta asennettuna on tyypillisesti noin 15 000–25 000 € uudessa, normaalikokoisessa talossa. Jos kyseessä on vanha ja suuri omakotitalo, kustannus voi nousta 30 000–40 000 € tasolle.

Hintahaarukka on laaja, koska jokainen kohde on yksilöllinen. Esimerkiksi jos vanha lämmitysjärjestelmä (kuten öljykattila ja säiliö) pitää purkaa, tästä aiheutuu lisäkuluja. Samoin mahdolliset sähköjärjestelmän muutostyöt (esim. pääsulakkeen koon nosto tai uusien kiertovesipumppujen sähköt) lisäävät kustannuksia. 

Myös lämmönjakojärjestelmän päivittäminen vaikuttaa hintaan: mikäli vanhan talon vanhat patterit ja putket on uusittava tai vaihdettava lattialämmitykseen maalämpöön siirryttäessä, kokonaiskustannus kasvaa merkittävästi. Toisaalta uudiskohteessa maalämpö voidaan suunnitella alusta asti optimaalisesti, jolloin vältytään joiltakin remonttikustannuksilta.

Maalämpökaivon poraus syvälle kallioon on yleensä kallein lämmönkeruutapa, mutta se mahdollistaa maalämmön myös pienelle tontille. Vaakakeruuputkisto (maahan noin metrin syvyyteen asennettu putkiverkosto) tulee yleensä edullisemmaksi, mutta vaatii tarpeeksi laajan tontin pinta-alan. Vesistöön asennettava keruupiiri on harvinaisempi mutta mahdollinen, jos lähellä on sopiva järvi tai meri. Lämpöpumppulaitteiston teho ja malli vaikuttavat hintaan: suuremman lämmitystarpeen taloon tarvitaan tehokkaampi (ja kalliimpi) lämpöpumppu. Kokonaisuutta nostaa myös mahdollinen lisävarusteiden tarve, kuten erillinen lämminvesivaraaja tai järjestelmän hybridiratkaisut.

On hyvä huomata, että kerrostaloissa ja rivitaloissa maalämpöinvestointi on moninkertainen omakotitaloon verrattuna, vaikka neliökohtainen hinta voikin olla edullisempi. Esimerkiksi kerrostalon maalämpöjärjestelmän hankinta voi maksaa 200 000–400 000 €, mutta jaettuna asuntojen kesken se voi olla per neliö edullisempi kuin omakotitalossa. Taloyhtiöillä on porattava yleensä useita lämpökaivoja riittävän tehon saamiseksi, mikä nostaa kustannuksia. 

Yhteenvetona

Maalämmön hankinnan hintahaarukka on laaja, ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Muutaman kymmenen tuhannen euron investoinnilla saa kuitenkin modernin, pitkäikäisen (maalämpöpumpun elinkaari on tyypillisesti parikymmentä vuotta tai enemmän) lämmitysjärjestelmän, joka nostaa kiinteistön arvoa ja tarjoaa huomattavan käyttökustannusten säästön. Seuraavaksi tarkastelemme juuri näitä käytön aikaisia kustannuksia.

Käytön ja ylläpidon kustannukset

Yksi maalämmön suurista eduista on sen edulliset käyttökustannukset. Maalämpöpumppu tarvitsee toimiakseen vain sähköä pyörittääkseen kompressoria ja kiertovesipumppuja. Sähköä kuluu kuitenkin selvästi vähemmän kuin suorassa sähkölämmityksessä, koska maalämpöpumppu siirtää ilmaiseksi maaperään varastoitunutta lämpöä talon käyttöön. 

Tyypillisesti nykyaikainen maalämpöpumppu tuottaa noin 3–4 kWh lämpöä yhtä sähkökilowattituntia kohden. Tämä tarkoittaa, että maalämmöllä ostettavan energian tarve (sähköverkosta) on pienimmillään vain noin kolmannes verrattuna sähkölämmitykseen. 

Toisin sanoen maalämpö leikkaa lämmityssähkön kulutuksen noin 60–70 % pienemmäksi. Esimerkiksi sähkölämmitykseen verrattuna maalämpö voi pienentää sähkönkulutusta vesikiertoisessa patterilämmitteisessä talossa noin kolmasosaan ja lattialämmitystalossa jopa neljäsosaan.

Mitä tämä tarkoittaa euroina? Motivan vuoden 2024 hintatason laskelmien mukaan omakotitalon vuotuiset lämmitysenergian kustannukset voivat olla maalämmöllä tyypillisellä sähkön hinnalla (n. 16 c/kWh) noin 910 € vuodessa, kun taas esimerkiksi öljylämmityksellä sama talo maksaisi noin 3 050 € vuodessa energialaskua. 

Suora sähkölämmitys (vesikiertopattereilla) maksaisi vastaavassa tapauksessa noin 2 720 € vuodessa, ilmavesilämpöpumppu noin 1 240 € ja vaikkapa pellettilämmitys 1 950 €. Maalämmön tarvitsema sähkö on siis vain kolmanneksen luokkaa öljylämmityksen vuotuisista kustannuksista. Tämä tekee maalämmöstä tällä hetkellä markkinoiden edullisimman lämmitysmuodon, kun tarkastellaan pelkkiä käyttökuluja. Toki energian hinnat vaihtelevat vuosittain, mutta maalämmön etumatka on selkeä sekä edullisella että kalliilla energianhinnalla.

Maalämmön huoltokustannukset

Huoltokustannukset maalämpöjärjestelmässä ovat melko pienet. Järjestelmä on pitkälti automatisoitu eikä vaadi polttoaineen täyttöä tai tuhkanpoistoa, toisin kuin vaikkapa puu- tai pellettilämmitys. Usein suositellaan, että maalämpöpumpulle tehdään ammattilaisen toimesta tarkastus tai huolto esimerkiksi vuoden tai kahden välein, jolloin varmistetaan laitteen säätöjen optimointi, tarkastetaan paineet ja lämmönkeruunesteen määrä sekä yleinen toiminta. Tällaisen huoltokäynnin hinta on tyypillisesti muutamia satoja euroja. 

Käytännössä maalämpöpumput eivät kuitenkaan vaadi jatkuvaa huolenpitoa: käyttäjäkokemusten mukaan ne ovat “huolettomia öljyyn verrattuna – ei tarvitse seurata öljysäiliön mittaria tai käynnistellä poltinta”, kuten eräs maalämpöön siirtynyt omistaja kuvaa. Sähköisen kaukovalvonnan tai älyohjauksen avulla järjestelmän toimivuutta voi lisäksi seurata etänä.

Maalämpöpumpun elinkaareen kuuluu, että kompressori ja mahdollisesti kiertopumput kuluvat vuosien saatossa. Tyypillisesti maalämpöpumpun tekninen käyttöikä on ainakin ~20 vuotta, usein mainitaan jopa 30 vuoden luokkaa. Joissain tapauksissa kompressorin vaihto voi tulla eteen esimerkiksi parinkymmenen vuoden iässä; tämän suuruusluokka on muutamia tuhansia euroja, mikä on kuitenkin vain murto-osa uuden järjestelmän hinnasta. Lämpökaivo tai maapiiri on puolestaan käytännössä ikuinen investointi – maapiirin putkisto kestää kymmeniä vuosia ja lämpökaivo ei “kulu” käytössä, kunhan se on alun perin mitoitettu oikein talon tarpeeseen.

Säästöt ja maalämmön takaisinmaksuaika

Koska maalämmön käyttökulut ovat niin paljon alhaisemmat kuin perinteisten lämmitysmuotojen, kertyy maalämpöön sijoitetulle rahalle huomattavaa säästöä ajan mittaan. Säästö syntyy erityisesti silloin, jos maalämmöllä korvataan kallis lämmitysmuoto kuten öljy tai suora sähkölämmitys. 

Jo aiemmin mainittu esimerkki havainnollistaa asiaa: jos öljylasku on vaikkapa 3 000 € vuodessa ja maalämmön myötä lämmityskulu putoaa 1 000 euroon, vuosisäästö on 2 000 €. Tällöin esimerkiksi 18 000 euron nettokustannuksella (investointi miinus saadut tuet) asennettu maalämpöjärjestelmä maksaisi itsensä takaisin noin 9 vuodessa pelkkinä energiasäästöinä.

Motivan laskelmien mukaan takaisinmaksuajat osuvatkin usein noin 7–12 vuoden haarukkaan kohteesta riippuen. Pienempi talo, jossa energiansäästö euroissa on maltillisempi, voi yltää hieman pidempään takaisinmaksuaikaan, kun taas isossa öljylämmitteisessä talossa maalämpö saattaa maksaa itsensä takaisin nopeastikin, jopa lähempänä 5–7 vuotta.

Esimerkiksi Motivaan koottu esimerkkilaskelma 1990-luvun pienehköstä öljytalosta (2000 L öljyn kulutus vuodessa) näyttää maalämmölle noin 9 vuoden takaisinmaksuajan 3 % reaalikorolla laskettuna. Toisessa, suuremman talon esimerkissä takaisinmaksuajaksi tuli noin 7 vuotta. Näissä laskelmissa oli huomioitu saatavissa olevat tuet (joista lisää seuraavassa kappaleessa). Ilman mitään tukia takaisinmaksuajat ovat jonkin verran pidempiä, mutta edelleen usein reilusti alle maalämpöpumpun eliniän. Hiilihelppi-palvelun mukaan maalämpöpumpun takaisinmaksuaika on yleensä noin 7–10 vuotta, kun laitteen tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta. Samaan suuruusluokkaan päädytään kentällä: erään LVI-alan toimijan mukaan maalämpöjärjestelmä maksaa itsensä takaisin keskimäärin 8–12 vuodessa verrattuna öljy- tai sähkölämmitykseen .

On kuitenkin huomattava, että takaisinmaksuaika riippuu keskeisesti tulevien vuosien energian hinnoista sekä talon energian tarpeesta. Jos sähkön hinta nousee merkittävästi tai toisaalta öljyn hinta laskee epätavallisen alas, voivat laskelmat muuttua. Toisaalta maalämpö on eräänlainen “vakuutus” myös energian hinnan nousua vastaan – mitä kalliimpaa ostettavasta energiasta (öljy, sähkö) tulee, sitä enemmän maalämpö suhteessa säästää. Nykyisessä energian hintakehityksessä ja vihreän siirtymän myötä fossiilisten polttoaineiden kustannukset ovat ennemmin nousussa, joten maalämmön tuoma säästö voi jopa parantua ajan myötä.

Säästöjen suuruus riippuu lähtötilanteesta. Jos vaihtaa suoran sähkölämmityksen maalämpöön, oman talon sähkönkulutus voi pudota keskimäärin noin 60–75 % lämmityksen osalta. Öljylämmittäjällä säästö näkyy kuukausittain öljylaskun poistumisena: kun esimerkiksi 1500 litran vuosittainen öljynkulutus korvautuu noin 4000 kWh:n sähköllä, on rahallinen säästö helposti parin tuhannen euron luokkaa vuodessa (olettaen sähkön hinnaksi ~0,15–0,20 €/kWh ja polttoöljyn hinnaksi ~1,5 €/l). 

Käytännön esimerkki: 100 m2 sähkölämmitteinen talo kulutti lämmitykseen ja käyttöveteen 12 000 kWh sähköä vuodessa, mutta maalämmön jälkeen kulutus putosi noin kolmannekseen, 4 000 kWh:iin – tämä tarkoittaa 2 400 € säästöä vuodessa sähkön hinnan ollessa 30 snt/kWh (myynti + siirto). Vaikka sähkön hinta olisi maltillisempi 15 snt/kWh, säästöä kertyisi silti noin 1 200 € per vuosi tässä esimerkkitapauksessa.

Yksi maalämmön taloudellinen etu on myös sen ennakoitavuus: kun investointi on tehty, tulevat kulut koostuvat pääosin sähköstä, jonka hintaa voi osin hallita (esim. kilpailuttamalla sähkösopimuksen tai jopa hyödyntämällä pörssisähköä maalämpöpumpun ohjauksessa). 

Avustukset ja kotitalousvähennys

Suomessa on viime vuosina tarjottu erilaisia tukia kannustamaan öljylämmityksestä luopumista sekä parantamaan rakennusten energiatehokkuutta. Maalämpöä harkitsevan kannattaakin selvittää, onko omaan projektiin saatavilla taloudellista tukea. 

Pääasialliset tukimuodot pientaloasukkaalle ovat ELY-keskuksen myöntämä avustus öljy- tai maakaasulämmityksestä luopumiseen, ARA:n energia-avustus sekä kotitalousvähennys. On tärkeää huomata, että näitä tukia ei voi yhdistää päällekkäin samaan hankkeeseen – ne ovat toisensa poissulkevia.

Elyn öljylämmityksestä luopumisen avustus

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) myöntävät avustusta, kun omakotitalon (tai paritalon) öljylämmitys vaihtuu kokonaan pois. Tuen suuruus on 2 500 € tai 4 000 € riippuen uudesta lämmitysmuodosta. Suurempi, 4 000 euron avustus myönnetään, kun öljylämmitys vaihdetaan maalämpöpumppuun, ilma-vesilämpöpumppuun tai kaukolämpöön. Muille lämmitysmuodoille (esim. pelletti, sähkökattila) tuki on 2 500 €. 

Tukea haetaan ELY-keskukselta ja sitä voi saada kuluista, jotka ovat syntyneet 1.6.2020 alkaen, ja työ on saatava valmiiksi viimeistään 31.8.2025 mennessä. Määrärahat ovat rajalliset ja haku päättyy viimeistään keväällä 2025, joten hakemus kannattaa tehdä ajoissa. 

Avustus maksetaan jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan kuittien perusteella.

ARA:n energia-avustus

ARA:n avustus on mahdollista saada vain (yli 65-vuotiaille tai vammaisille henkilöille heidän omakotitalonsa tai omistamansa asunnon korjaamiseen.

Toisin kuin ELY-tuki, ARA-avustus ei ole kohdistettu vain öljystä luopumiseen, vaan laajemmin esimerkiksi lämmöneristyksen, ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän parantamiseen. Olennaista on, että rakennuksen laskennallinen E-luku paranee tarpeeksi toimenpiteiden myötä. Maalämpöön siirtyminen nostaa yleensä energiatehokkuutta selvästi ja voi olla osa energia-avustushanketta. 

Avustuksen suuruus on prosenttiosuus hyväksytyistä kustannuksista (omakotitalolle tyypillisesti 20–30% luokkaa, taloyhtiöille jopa korkeampi), kuitenkin ylärajat huomioiden. ARAn kautta voi siis saada tuhansien eurojen avustuksen maalämpöprojektiin, jos samalla tehdään riittävästi energiatehokkuutta parantavia toimia. Usein tähän yhdistetään esimerkiksi lisäeristystä tai ikkunoiden vaihtoa, jotta vaadittu parannus saavutetaan. 

Kotitalousvähennys (energiaremontti)

Mikäli edellä mainittuja avustuksia ei hyödynnetä, on maalämpöä asentavalla kotitaloudella mahdollisuus saada kotitalousvähennystä verotuksessa. Kotitalousvähennys on verotuksen hyvitys, jonka saa teetetystä työstä – maalämpöprojektissa tämä koskee asennustyön osuutta laskusta. 

Vuosina 2022–2027 on voimassa korotettu kotitalousvähennys öljylämmityksestä luopumisen yhteydessä: saat takaisin 60 % työn osuudesta, kun vaihdat öljylämmityksen maalämpöön (tai muuhun lämmitysmuotoon). Korotetun vähennyksen enimmäismäärä on 3 500 € per henkilö per vuosi kyseisessä hankkeessa. Puolisoiden on mahdollista kumpikin käyttää vähennystä, jolloin pariskunta voi saada yhteensä jopa 7 000 € verovähennyksenä takaisin työn kuluista. (Vuonna 2025 yleinen kotitalousvähennyksen raja tosin putosi 1 600 euroon henkilöltä muissa töissä, mutta öljylämmityksen vaihtoon saa edelleen korotetun 3 500 € maksimivähennyksen.) 

Korotettu vähennys koskee nimenomaan tilanteita, joissa luovutaan öljystä; muissa tapauksissa maalämpöjärjestelmän asennukseen sovelletaan normaalia kotitalousvähennystä, josta voit lukea lisää täältä.

Tärkeää: Kotitalousvähennystä ei voi käyttää, jos samaan hankkeeseen on saanut ELY-avustusta tai ARA-avustusta. Jos siis olet oikeutettu 4 000 € ELY-tukeen, yleensä sitä on taloudellisesti kannattavampaa hyödyntää kuin kotitalousvähennystä, ellei remontin työosuus ole poikkeuksellisen suuri.

Seuraava taulukko kokoaa pientalon maalämpöhankkeeseen liittyvät tuet ja vähennykset:

Taulukosta nähdään, että esimerkiksi öljylämmityksestä maalämpöön vaihtava pariskunta voisi saada joko 4 000 € avustuksen (ELY) tai noin 5 000–7 000 € kotitalousvähennyksen (riippuen työn hinnasta), mutta ei molempia. 

Mikäli harkitset öljylämmityksen korvaamista muulla järjestelmällä, lisätietoa eri vaihtoehdoista löytyy artikkelistamme Mikä lämmitysjärjestelmä öljylämmityksen tilalle. Samoin Verohallinnon sivuilta voi tarkistaa ajantasaiset tiedot kotitalousvähennyksen ehdoista ja ARAn sivuilta energia-avustuksen hakuohjeet.

Käytännön kokemukset ja esimerkit

Miltä maalämpöön siirtyminen näyttää käytännössä ja millaisia kokemuksia ihmisillä on kustannuksista ja säästöistä? Tässä muutamia esimerkkejä ja havaintoja Motivan artikkelista:

• Öljystä maalämpöön – dramaattinen pudotus lämmityskuluissa: Pohjois-Pohjanmaalla Ylivieskassa eräs vuonna 1993 rakennettu 160 m² omakotitalo vaihtoi öljylämmityksen maalämpöön vuonna 2022. Talon öljynkulutus oli ollut noin 2 000–2 500 litraa vuodessa, ja maalämpöjärjestelmä mitoitettiin 2 300 litran mukaan. Muutoksen jälkeen asukkaat arvioivat maalämpöjärjestelmän kuluttavan noin 3 800 kWh sähköä vuodessa lämmitykseen. Tämä tarkoittaa, että aiempi öljyn käyttö (n. 1 500–2 000 € vuodessa öljyyn) vaihtui noin 600 € vuosittaiseen sähkölaskuun – säästöä useita tuhansia euroja per vuosi. Asukkaat olivat erittäin tyytyväisiä: järjestelmä on toiminut hyvin ja on koettu huolettomaksi. Myös pannuhuoneesta vapautui tilaa, kun 1,5 m³ öljysäiliö poistettiin remontin yhteydessä. He hakivat ELY-keskuksen 4 000 € avustusta, mikä kannusti tekemään päätöksen maalämpöön siirtymisestä. Kotitalousvähennystä he eivät tässä tapauksessa käyttäneet, koska olivat hyödyntäneet sitä samaan aikaan keittiöremonttiin – tämä korostaa tukien suunnittelun tärkeyttä kokonaisremonttien yhteydessä.
• Nopea takaisinmaksu sähkölämmittäjälle: Uudellamaalla eräs 100 m² sähkölämmitteinen talo (vesikiertopatterit) siirtyi maalämpöön. Lämmityssähköä kului aiemmin noin 15 000 kWh vuodessa. Maalämmön asennuksen jälkeen talon mitattu kulutus putosi noin 5 000 kWh:iin vuodessa. Vuoden 2023 sähkön hintojen tasolla tämä merkitsi reilun 1 500 € vuosisäästöä. Noin 18 000 €:n investoinnilla (josta kotitalousvähennyksen jälkeen maksettavaa jäi ~14 000 €) laskennallinen takaisinmaksuajaksi muodostui vain ~9 vuotta. Talon omistaja totesi, että “sähkölaskun pienenemisen huomaa heti ensimmäisestä kuukaudesta lähtien, ja talvikuukausina ero entiseen on todella suuri”. Lisäksi sisälämpötila pysyy nyt tasaisempana kuin suorassa sähkölämmityksessä, mikä on parantanut asumismukavuutta.

Yhteenvetona kokemuksista voidaan todeta, että maalämpöön siirtyneet ovat pääosin erittäin tyytyväisiä ratkaisuun. Lämmityskulujen radikaali pieneneminen ja huolettomuus ovat toistuvia teemoja. Mahdolliset haasteet liittyvät yleensä projektin alkuvaiheeseen (lupien hankinta, porauslogistiikka, investoinnin rahoitus), mutta itse järjestelmän toiminta on luotettavaa. Moni kuvaakin maalämpöön vaihtamista pitkäjänteiseksi sijoitukseksi, joka alkaa tuottaa säästöä heti ja myös nostaa kiinteistön arvoa. Saatujen kokemusten perusteella valtaosa kokisi tekevänsä saman päätöksen uudelleen.

”Kaksi päivää kesti ja asentajat tekivät todella hienoa jälkeä!” – Eero Auvinen

Maalämmön vertailu muihin lämmitysmuotoihin

Maalämpö ei ole ainoa vaihtoehto talon lämmitykseen, joten on hyödyllistä vertailla sitä lyhyesti muihin yleisiin lämmitysmuotoihin – erityisesti kustannusten ja käytännön näkökulmasta.

Maalämpö vs. öljylämmitys

Öljylämmitys on perinteinen mutta nykyään väistyvä lämmitysmuoto. Suurin ero maalämpöön on käyttökustannuksissa: maalämpöön tarvittava ostettava energia (sähkö) on vain noin kolmasosa öljylämmityksen energialaskusta. 

Öljylämmittäjä on riippuvainen polttoöljyn hinnasta, joka on heilahdellut ja pitkällä aikavälillä nousujohteinen. Myös öljykattilan huolto (nuohous, polttimen huolto) aiheuttaa kuluja, ja öljysäiliön kunnostuksesta on huolehdittava. Maalämmössä tällaisia jatkuvia huolia ei ole – ei polttoaineiden tilausta tai säiliön tarkastuksia. Investointina maalämpö on kalliimpi (öljykattilan uusiminen maksaisi vähemmän kuin maalämpöjärjestelmä), mutta koska öljylämmityksen vuosikulut ovat selvästi korkeammat, maalämpö on kokonaiskustannuksiltaan edullisempi muutamassa vuodessa. 

Ympäristön kannalta maalämpö on huomattavasti vähäpäästöisempi: öljyn poltto tuottaa runsaasti CO₂-päästöjä, kun taas maalämmön päästöt riippuvat sähköntuotannosta (Suomessa sähköntuotanto on yhä puhtaampaa). Öljylämmityksestä luopumiseen on myös tarjolla tukea, kuten edellä todettiin, mikä tekee maalämpöön siirtymisestä entistä houkuttelevampaa. Öljylämmityksen tilalle harkitsevia varten olemme koonneet tietoja eri vaihtoehdoista artikkelissa Mikä lämmitysjärjestelmä öljylämmityksen tilalle.

Maalämpö vs. sähkölämmitys

Suora sähkölämmitys (patterit tai lattialämmityskaapelit ilman lämpöpumppua) on investointikustannuksiltaan edullinen – monissa taloissa se on jo valmiina, eikä erillistä laiteinvestointia tarvita. Kuitenkin sähkölämmityksen käyttökustannukset ovat korkeat, sillä jokainen kilowattitunti lämpöä tehdään sähköllä (COP = 1). Maalämpöpumpun COP on keskimäärin ~3 (vaihdellen 2,5–4 välillä), joten se vähentää sähkönkulutusta lämmityksessä noin 60–75 %. Ero näkyy suoraan sähkölaskussa. 

Sähkölämmitys voi olla perusteltu hyvin pienen kulutuksen kohteissa tai esimerkiksi mökeillä, mutta omakotitalossa maalämpö on sähkölämmitystä vastaan ylivoimainen käyttömenoissa. Sähkölämmittäjille suosittu välimalli on ollut ilmalämpöpumpun asentaminen sähkölämmityksen rinnalle, mikä leikkaa osan kuluista. 

Kuitenkin vain maalämpö pystyy kattamaan koko talon lämmitystarpeen ympäri vuoden tehokkaasti, myös kovilla pakkasilla. Suoran sähkölämmityksen pitäminen maalämmön rinnalla ei yleensä ole tarpeen, paitsi varajärjestelmänä äärimmäisiin tilanteisiin (maalämpöpumpuissa on usein sisäänrakennettu sähkövastus varalle). Sähkölämmittäjälle maalämpö on iso investointi, mutta samalla talon energialuokka paranee ja riippuvuus sähköenergian hinnasta vähenee, kun kulutus pienenee merkittävästi.

Maalämpö vs. ilmavesilämpöpumppu

Ilma-vesilämpöpumppu toimii samankaltaisesti kuin maalämpöpumppu, mutta kerää lämpöenergian ulkoilmasta porakaivon sijaan. Sen etuna on edullisempi alkuinvestointi – yleensä ilmavesilämpöpumppu maksaa ehkä kaksi kolmasosaa maalämpöjärjestelmän hinnasta (lämpökaivon puuttumisen ansiosta). Esimerkiksi Motivan laskelmassa investointi ilmavesilämpöpumppuun oli arvioitu ~17 000 € vs. maalämmön 23 000 € samassa kohteessa. 

Ilmavesilämpöpumpulle on myös saatavissa tuo sama 4 000 € ELY-tuki öljystä luovuttaessa, joten molempia tuetaan yhtäläisesti. Käyttökustannuksissa maalämpö on kuitenkin edellä: koska maalämpö ottaa lämmön maaperästä, missä talvellakin on plussan puolella olevia lämpötiloja, sen hyötysuhde pysyy hyvänä ympäri vuoden. 

Ilma-vesilämpöpumpulla hyötysuhde heikkenee paukkupakkasilla, kun ulkoilmasta ei enää löydy lämpöä – kovalla pakkasella laite joutuu turvautumaan sähkövastukseen. Motivan vertailun mukaan ilmavesilämpöpumpun vuotuiset energiakustannukset olivat esimerkkitalossa noin 1240 €, kun maalämmöllä samassa kohteessa 910 €. Ero johtuu juuri heikommasta keskimääräisestä hyötysuhteesta. 

Toisin sanoen maalämpö on kokonaiskustannuksiltaan edullisempi pitkällä aikavälillä, joskin korkeamman alkuhinnan vuoksi takaisinmaksuaika voi mennä pidemmäksi kuin ilmavesivaihtoehdolla. Maalämpö on myös huoltovarmempi kovilla pakkasilla – se ei ole altis säiden vaihteluille kuten ulkoilmaan tukeutuva ratkaisu. Ilmavesilämpöpumppu pitää sisällään ulkoyksikön, josta lähtee ääntä ja joka vaatii sulatusvesien poiston, kun taas maalämmön laitteisto on sisätiloissa ja näkymättömissä. Kummassakin on puolensa, ja valinta voi riippua mm. tontin porausmahdollisuuksista. 

Jos porakaivoa ei saa tehdä (esim. pohjavesialue tai tontin rajoitteet), ilmavesilämpöpumppu on oiva kakkosvaihtoehto. Syvällisempi vertailu on luettavissa artikkelissamme Maalämpö vai ilmavesilämpöpumppu.

Maalämpö vs. pellettilämmitys

Pellettikattila polttaa puupellettejä, jotka ovat uusiutuva polttoaine. Pellettilämmityksen etu on kotimaisuus ja huokeahko polttoaine – pellettien energiasisällön hinta on perinteisesti ollut edullisempaa kuin öljyn tai jopa sähkön. 

Kuitenkin pellettilämmitykseen liittyy omat kustannuksensa: kattilalaitteiston hankinta (useita tuhansia euroja), pellettivaraston rakentaminen, syöttölaitteiston huolto ja nuohoukset. 

Käyttömukavuudeltaan maalämpö voittaa, sillä pelletti vaatii käyttäjältä polttoaineen hankintaa ja tuhkan tyhjennystä sekä säännöllistä huoltoa. Kustannusmielessä maalämpö on myös kilpailukykyinen: Motivan esimerkin mukaan pellettien vuosikustannus (esimerkkitalossa) oli ~1 950 € vs. maalämmön 910 €. Ero johtuu osittain siitä, että pelletin poltossa on häviöitä ja sähköäkin kuluu (syöttöruuvit, savupuhallin jne.), eikä pelletin hintakaan ole täysin immuuni markkinavoimille. 

Nykyään yhä useampi päätyy maalämpöön huoltovapauden ja varmuuden vuoksi, vaikka pelletti onkin edelleen ympäristöystävällinen vaihtoehto öljyyn verrattuna. 

Maalämpö vs. kaukolämpö

Kaukolämpö on monissa kaupungeissa tarjolla oleva liityntämahdollisuus, jossa talo saa lämpöenergiansa kunnan kaukolämpöverkosta. Kaukolämmön etu on sen helppous – liittymisen jälkeen talolla on lämmönvaihdin, eikä erillistä lämpöpumppua tai poltinta tarvita. 

Kaukolämmön perusmaksut ja energian hinta vaihtelevat paikkakunnittain. Monesti kaukolämpö on hintatasoltaan jossain maalämmön ja öljyn välimaastossa: edullisempaa kuin öljy, mutta usein kalliimpaa kuin maalämmön käyttökulut. Esim. Motivalla lasketussa tapauksessa kaukolämmön vuosikustannus oli ~1 840 €, selvästi maalämpöä korkeampi. Kaukolämpöön liittyminen maksaa tyypillisesti 5 000–15 000 € paikkakunnasta riippuen, joten sekään ei ole ilmainen vaihtoehto. 

Maalämpö kilpailee kaukolämmön kanssa erityisesti taajamissa: jos kaukolämpöverkko on olemassa, sen valitseminen voi olla luontevaa. Uusissa kaupunginosissa taas maalämpökaivojen poraaminen taloyhtiöille on yleistynyt vaihtoehtona kaukolämmölle. Kaukolämpöyhtiöt voivat nostaa hintaa vuosittain, kun taas omassa maalämpöjärjestelmässä kustannukset ovat omissa käsissä (paitsi sähkön osalta). 

Ympäristön näkökulmasta molemmat voivat olla vähäpäästöisiä riippuen kaukolämmön tuotantotavasta. Usein maalämpö on taloudellisesti kannattavampi ratkaisu pientalolle, jos kaukolämmön liittymismaksu on korkea tai kulutus pieni.

Yhteenveto

Yhteenvetona vertailusta voidaan sanoa, että maalämpö on investointina yksi kalleimmista, mutta käyttökuluissa ylivoimaisesti halvin yleisimmistä lämmitysmuodoista. Sen kilpailukyky paranee, mitä pidemmällä tähtäimellä asiaa tarkastellaan. 

Jos lähtötilanteessa on kallis lämmitysmuoto (öljy, suorasähkö), maalämmön tuoma säästö on dramaattinen. Verrattuna edullisempiin vaihtoehtoihin (kuten ilmavesilämpöpumppu tai pelletti) maalämmön etu on huolettomuus, tasainen tehokkuus ympäri vuoden ja pitkä käyttöikä. 

Usein valinta riippuu myös kohteen ominaisuuksista: maalämpö vaatii porausluvan ja -mahdollisuuden, kun taas ilmavesilämpöpumppu tai pelletit eivät. Kustannusten puolesta maalämpö on varma valinta silloin, kun katsotaan koko järjestelmän elinkaarta.

Tekninen toiminta lyhyesti

Miten maalämpö oikein toimii?

Maalämpöjärjestelmä koostuu yleensä kolmesta pääosasta: lämmönkeruupiiristä (maaperästä lämpöä keräävä putkisto nesteineen), maalämpöpumpusta (tekninen laite, joka siirtää ja “pumppaa” lämpöä korkeammalle lämpötilatasolle) sekä lämmönjakopiiristä (vesikiertoinen lattia- tai patteriverkko ja käyttöveden lämmitys). 

Yksinkertaistaen maalämpöpumppu kerää maahan varastoitunutta auringon lämpöä. Auringon lämmittämä maa (tai kallioperä) pysyy Suomenkin oloissa muutaman metrin syvyydestä alkaen plussan puolella ympäri vuoden. Porakaivossa, joka tyypillisesti ulottuu 100–300 metrin syvyyteen, lämpötila on vuodenajasta riippumatta vakaa (noin +4…+10 °C syvyydestä riippuen). 

Teknistä taustaa ja toimintaperiaatetta on käsitelty tarkemmin toisaalla – jos haluat syventyä aiheeseen, lue artikkelimme Miten maalämpö toimii?, jossa käydään yksityiskohtaisemmin läpi maalämpöpumpun toiminnan fysikaalinen perusta ja eri komponenttien roolit.

Usein kysytyt kysymykset

1. Paljonko maalämpö maksaa omakotitaloon?

Maalämpöpumpun ja lämpökaivon asennus omakotitaloon maksaa tyypillisesti noin 15 000–25 000 € avaimet käteen -toimituksena. Suuremman tai vanhemman talon tapauksessa kustannus voi nousta 30 000–40 000 €:oon, etenkin jos lämmitysverkostoa uusitaan samalla. Hintaan vaikuttavat mm. talon koko ja lämmöntarve, poraussyvyys sekä vanhan järjestelmän purkutarve. Pyydä aina tarjous omasta kohteestasi – siihen vaikuttavat yksilölliset tekijät.

2. Kuinka paljon maalämpö säästää verrattuna öljyyn tai sähköön?

Maalämmöllä lämmityskulut putoavat tyypillisesti 50–75 % aiempaan nähden. Esimerkiksi öljylämmitteisessä talossa lämmitysenergian vuosikustannus voi pudota kolmannekseen. Sähkölämmitteisessä patteritalossa 2/3 säästö on tavanomainen. Euroissa tämä tarkoittaa helposti 1 000–2 500 € vuotuista säästöä tavallisessa omakotitalossa energian hinnoista riippuen. Mitä kalliimpaa öljy tai sähkö on, sitä enemmän maalämpö suhteessa säästää.

3. Mikä on maalämpöpumpun takaisinmaksuaika?

Takaisinmaksuaika tarkoittaa aikaa, jossa investointi “kuolettuu” säästöinä. Usein se on noin 7–12 vuotta. Esimerkiksi Motiva on laskenut noin 7–9 vuoden takaisinmaksuaikoja tyypillisille kohteille tuet huomioiden. Jos saat avustuksia, aika lyhenee. Jos energian hinnat nousevat, maalämpö maksaa itsensä takaisin nopeammin (ja päinvastoin). Muista, että maalämpöpumppu kestää parikymmentä vuotta tai enemmän, joten takaisinmaksun jälkeen laite tuottaa “voittoa” pienempinä kuluina.

4. Millaisia tukia maalämpöön on saatavilla?

Pientalon omistajalle merkittävin tuki on ELY-keskuksen 4 000 € avustus, jos luovut öljylämmityksestä ja vaihdat maalämpöön. Vaihtoehtoisesti voi käyttää kotitalousvähennystä (korotettuna 60 % työn osuudesta, max 3 500 € per henkilö) , mutta samaan työhön ei voi saada sekä ELY-tukea että kotitalousvähennystä. ARA:n energia-avustusta voi hakea yli 65 vuotiaat, jos tekee laajemman remontin ja parantaa talon energiatehokkuutta paljon. Tukien ehdot ja määrärahat vaihtelevat, joten tarkista ajantasaiset tiedot viranomaislähteistä (ELY, ARA, Verohallinto).

5. Kuinka kauan maalämmön asennus kestää ja aiheutuuko asumiseen taukoa?

Tyypillisen omakotitalon maalämpöurakka kestää noin 1–2 viikkoa. Poraus itse vie 1–3 päivää. Lämpöpumpun ja sisäasennusten tekeminen on yleensä muutaman päivän työ. Usein vanha lämmitys pidetään osin toiminnassa siihen saakka, kunnes uusi järjestelmä kytketään, joten lämmityskatkos jää lyhyeksi (joitakin tunteja tai korkeintaan jokunen päivä). 

Kesällä asennus on huolettomin, kun lämmitystarvetta ei ole. Talvellakin ammattilaiset osaavat varmistaa, ettei talo pääse jäähtymään – esimerkiksi tilapäiset sähkölämmittimet voidaan ottaa avuksi porauksen ajaksi, jos tarvitaan. Kokonaisuudessaan asennusprosessi on melko suoraviivainen: asiantuntijaliike hoitaa luvanvaraiset poraukset, laiteasennukset ja käyttöönottotoimet.

6. Toimiiko maalämpö kovilla pakkasilla?

Kyllä toimii. Maalämpö ottaa lämpöä maaperästä, joka on syvemmällä talven kylmimpinäkin aikoina huomattavasti ulkoilmaa lämpimämpi. Siksi maalämpöpumppu pystyy tuottamaan lämpöä tasaisesti ympäri vuoden. Useimmissa maalämpöpumpuissa on lisäksi sähkövastus varalla, joka kytkeytyy automaattisesti, jos lämpöpumpun teho ei riittäisi äärimmäisillä pakkasilla. Nykypäivänä oikein mitoitettu maalämpöjärjestelmä kuitenkin kattaa lähes aina koko lämmitystarpeen ilman apua, jopa -30 °C pakkasilla. Tämä on yksi maalämmön eduista verrattuna ilma-lämpöpumppuihin, joiden teho laskee pakkasessa. Lue lisää artikkelistamme Toimivatko maalämpöpumppu ja ilmavesilämpöpumppu pakkasella.

7. Mitä huoltoa maalämpö vaatii?

Maalämpöjärjestelmä on varsin vähähuoltoinen. Suositeltavaa on tarkistaa laitteiston toiminta ainakin kerran vuodessa: katsoa, että painelukemat ovat kohdillaan ja suodattimet puhtaat. Usein huoltoliike voi tehdä vuosihuollon (~100–300 € kustannuksella). 

Kylmäainepiiri on suljettu, joten sitä ei tarvitse lisäillä. Keruupiirin neste on myös suljetussa kierrossa – sen pakkaskestävyyden voi tarkistuttaa muutaman vuoden välein, mutta yleensä se säilyy hyvänä. Kompressorin ja pumppujen käyttöikä on 15–30 vuotta, joten niihin ei tarvitse lyhyellä tähtäimellä puuttua. Jos maalämpöpumppu jossain vaiheessa vikaantuu, se yleensä ilmoittaa hälytyksellä, ja huoltoliike voi korjata sen. Monet käyttävät maalämpöpumppua jopa vuosikymmeniä ilman merkittäviä huoltotarpeita. 

Yhteenveto

Toivottavasti tämä artikkeli vastasi keskeisiin kysymyksiisi maalämmön hinnasta ja kannattavuudesta. Mikäli mielessäsi on vielä muuta pohdittavaa, asiantuntijamme Lämpö-Valli Oy:ssä auttavat mielellään selvittämään juuri sinun kohteeseesi sopivat ratkaisut ja kustannusarviot. Maalämpö on iso päätös, mutta pitkässä juoksussa se palkitsee sekä kukkaroa että ympäristöä.

Lähteet

Maalämpöön ja energia-avustuksiin liittyvät tiedot on koottu luotettavista lähteistä, kuten Motivan energianeuvontasivuilta , ARA:n ja ELY-keskuksen ohjeista sekä Verohallinnon tiedotteista. Lisäksi artikkelissa on hyödynnetty alan asiantuntijoiden (Motiva, SULPU ry) kommentteja ja käytännön esimerkkejä maalämpöön siirtyneiden talouksien kokemuksista. Lisätietoa aiheesta löytyy esimerkiksi Motivan oppaista ja Lämpö-Vallin muista artikkeleista.